1. Minä olen suostunut niiden etsittäväksi,jotka eivät minua kysyneet,niiden löydettäväksi,jotka eivät minua etsineet;minä olen sanonut kansalle,joka ei ole otettu minun nimiini:Tässä minä olen, tässä minä olen!
2. Koko päivän minä olen ojentanut käsiäniuppiniskaista kansaa kohden,joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä,omain ajatustensa mukaan;
3. kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa,vasten kasvojani,uhraa puutarhoissaja suitsuttaa tiilikivialttareilla.
4. He asustavat haudoissaja yöpyvät salaisiin paikkoihin;he syövät sianlihaa,ja saastaiset liemet on heillä astioissansa.
5. He sanovat: "Pysy erilläsi,älä tule minua lähelle,sillä minä olen sinulle pyhä".Nämä ovat savu minun sieramissani,tuli, joka palaa kaiken päivää.
6. Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni.En ole minä vaiti, vaan minä maksan,maksan heille helmaan
7. heidän pahat tekonsaynnä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra,niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneetja kukkuloilla minua häväisseet;ja ensiksi minä mittaan heillepalkan heidän helmaansa.
8. Näin sanoo Herra:Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua:"Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus",niin teen minä palvelijaini tähden,etten kaikkea hävittäisi.
9. Minä tuotan Jaakobista siemenenja Juudasta vuorteni perillisen;ja minun valittuni saavat periä maan,ja minun palvelijani saavat siinä asua.
10. Ja Saaron on oleva lammasten laitumenaja Aakorin laakso karjan lepopaikkanaminun kansallani, joka minua etsii.
11. Mutta te, jotka hylkäätte Herranja unhotatte minun pyhän vuoreni,jotka valmistatte Gadille pöydänja vuodatatte uhrijuomaa Menille —
12. teidät minä määrään miekan omiksi,ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi,sentähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin,ettekä kuulleet, kun minä puhuin,vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni,ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.
13. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:Katso, minun palvelijani syövät,mutta te näette nälkää;katso, minun palvelijani juovat,mutta te kärsitte janoa;katso, minun palvelijani iloitsevat,mutta te joudutte häpeään.
14. Katso, minun palvelijani riemuitsevatsydämen onnesta,mutta te huudatte sydämen tuskastaja voivotatte mielimurteissanne.
15. Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksiminun valituilleni:"Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!"Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.
16. Joka maassa itsensä siunaa,siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen,ja joka maassa vannoo,vannoo totisen Jumalan nimeen;sillä entiset ahdistukset ovat unhotetutja peitossa minun silmiltäni.
17. Sillä katso, minä luon uudet taivaatja uuden maan.Entisiä ei enää muisteta,eivätkä ne enää ajatukseen astu;
18. vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisestisiitä, mitä minä luon.Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin,riemuksi sen kansan.
19. Minä iloitsen Jerusalemistaja riemuitsen kansastani;eikä siellä enää kuulla itkun ääntäeikä valituksen ääntä.
20. Ei siellä ole enää lasta,joka eläisi vain muutaman päivän,ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää;sillä nuorin kuolee satavuotiaana,ja vasta satavuotiaanasynnintekijä joutuu kiroukseen.
21. He rakentavat taloja ja asuvat niissä,he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;
22. he eivät rakenna muitten asua,eivät istuta muitten syödä;sillä niinkuin puitten päivät ovat,niin ovat elinpäivät minun kansassani.Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
23. He eivät tee työtä turhaaneivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi,sillä he ovat Herran siunattujen siemen,ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
24. Ennenkuin he huutavat, minä vastaan,heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
25. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella,ja leijona syö rehua niinkuin raavas,ja käärmeen ruokana on maan tomu;ei missään minun pyhällä vuorellanitehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.