1. Mutta nyt, näin sanoo Herra,joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel:Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut,minä olen sinut nimeltä kutsunut;sinä olet minun.
2. Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi,jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota;jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny,eikä liekki sinua polta.
3. Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi,Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi:minä annan sinun lunnaiksesi Egyptin,sinun sijastasi Etiopian ja Seban.
4. Koska sinä olet minun silmissäni kallisja suuriarvoinenja koska minä sinua rakastan,annan minä ihmisiä sinun sijastasija kansakuntia sinun hengestäsi.
5. Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi;minä tuon sinun siemenesi päivänkoiton ääriltä,päivän laskemilta minä sinut kokoan.
6. Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne!ja etelälle: Älä pidätä!Tuo minun poikani kaukaaja minun tyttäreni hamasta maan äärestä —
7. kaikki, jotka ovat otetut minun nimiinija jotka minä olen kunniakseni luonut,jotka minä olen valmistanut ja tehnyt.
8. Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät,ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat.
9. Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteenja kansakunnat tulleet kokoon.Kuka heistä voi ilmoittaa tämänkaltaista?Tai antakoot meidän kuulla entisiä;asettakoot todistajansaja näyttäkööt, että ovat oikeassa:sittenpä kuullaan ja sanotaan: "Se on totta".
10. Te olette minun todistajani, sanoo Herra,minun palvelijani, jonka minä olen valinnut,jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuunja ymmärtäisitte, että minä se olen.Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa,eikä minun jälkeeni toista tule.
11. Minä, minä olen Herra,eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.
12. Minä olen ilmoittanut,olen pelastanut ja julistanut,eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne.Te olette minun todistajani, sanoo Herra,ja minä olen Jumala.
13. Tästedeskin minä olen sama.Ei kukaan voi vapauttaa minun kädestäni;minkä minä teen, kuka sen peruuttaa?
14. Näin sanoo Herra, teidän lunastajanne,Israelin Pyhä:Teidän tähtenne minä lähetän sanan Baabeliin,minä syöksen heidät kaikki pakoon,syöksen kaldealaiset laivoihin,jotka olivat heidän ilonsa.
15. Minä, Herra, olen teidän Pyhänne,minä, Israelin Luoja, olen teidän kuninkaanne.
16. Näin sanoo Herra, joka teki tien mereenja polun valtaviin vesiin,
17. joka vei sotaan vaunut ja hevoset,sotaväen ja sankarit kaikki;he vaipuivat eivätkä nousseet,he raukenivat, sammuivat niinkuin lampunsydän:
18. Älkää entisiä muistelko,älkää menneistä välittäkö.
19. Katso, minä teen uutta;nyt se puhkeaa taimelle,ettekö sitä huomaa?Niin, minä teen tien korpeen,virrat erämaahan.
20. Minua kunnioittavat metsän eläimet,aavikkosudet ja kamelikurjet,koska minä johdan vedet korpeen,virrat erämaahan,antaakseni kansani, minun valittuni, juoda.
21. Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut,on julistava minun kiitostani.
22. Mutta et ole sinä, Jaakob, minua kutsunut,et ole sinä, Israel, itseäsi minun tähteni vaivannut.
23. Et ole tuonut minulle lampaitasi polttouhriksi,et teurasuhreillasi minua kunnioittanut;en ole minä vaivannut sinua ruokauhrillaenkä suitsutusuhrilla sinua rasittanut.
24. Et ole minulle kalmoruokoa hopealla ostanutetkä minua teurasuhriesi rasvalla ravinnut— et, vaan sinä olet minua synneilläsi vaivannut,rasittanut minua pahoilla töilläsi.
25. Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesiitseni tähden,enkä sinun syntejäsi muista.
26. Muistuta sinä minua,käykäämme oikeutta keskenämme;puhu sinä ja näytä, että olet oikeassa.
27. Jo sinun esi-isäsi teki syntiä,sinun puolusmiehesi luopuivat minusta.
28. Niin minä annoin häväistä pyhät ruhtinaat,jätin Jaakobin tuhon omaksi,Israelin alttiiksi pilkalle.