28. Rauhaan päästyään he rikkoivat jälleensinua vastaan.Siksi sinä jätit heidät vihollisten käsiin,sortajien käsiin.Jälleen he huusivat sinua,ja sinä kuulit taivaaseen heidän huutonsa.Suuressa armossasi pelastit heidät,kerran toisensa jälkeen.
29. Sinä nuhtelit heitä,jotta he kääntyisivät tottelemaan sinun lakiasi,mutta he olivat röyhkeitäeivätkä kuunnelleet käskyjäsi.He tekivät syntiä sinun määräyksiäsi vastaan,jotka antavat elämän, kun niitä noudattaa.Itsepäisesti he käänsivät selkänsäeivätkä uppiniskaisuudessaan totelleet sinua.
30. Silti sinä osoitit kärsivällisyyttä heitä kohtaanvuodesta toiseen.Sinä varoitit heitä hengelläsi,annoit profeettojesi nuhdella heitä,mutta he eivät suostuneet kuulemaan.Niin sinä annoit heidät viholliskansojen käsiin.
31. Mutta suuressa armossasiet antanut heidän tuhoutuaetkä hylännyt heitä,sillä sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala.
32. Nyt, Jumalamme,sinä suuri Jumala, väkevä ja pelättävä,sinä, joka olet uskollinen ja pidät liittosi voimassa:katso, miten suuressa ahdingossaolemme joutuneet elämään,me, kuninkaamme ja ruhtinaamme,pappimme ja profeettamme,isämme ja koko kansamme,Assyrian kuninkaiden ajoistaaina tähän päivään asti.
33. Sinä olet tehnyt oikeinkaikessa, mikä on kohdannut meitä.Sinä olet ollut uskollinen,me olemme rikkoneet sinua vastaan.
34. Meidän kuninkaamme, ruhtinaamme, pappimme ja isämmeeivät totelleet sinun lakiasi,he eivät noudattaneet käskyjäsi ja määräyksiäsi,jotka olit heille antanut.
35. Ja vaikka heillä oli oma valtakuntansaja kaikki se hyvä,minkä olit antanut heille,vaikka heillä oli laaja, viljava maa,jonka olit heille lahjoittanut,he eivät palvelleet sinuaeivätkä luopuneet pahoista teoistaan.
36. Nyt me olemme orjia.Siinä maassa, jonka sinä annoit isillemme,jotta he saisivat nauttia sen hedelmistä ja antimista,siinä maassa me olemme orjina.
37. Sen runsas sato kuuluu kuninkaille,joiden valtaan olet meidät antanutsyntiemme tähden.He hallitsevat mielensä mukaan meitä ja karjaamme.Suuri on meidän ahdinkomme.