2. Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4. Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5. Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6. Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7. Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8. Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9. Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10. Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12. Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13. Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15. Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.