4. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
5. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.
6. Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7. Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8. Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9. ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10. ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11. ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12. ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13. Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14. Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.