Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 73:15-27 Raamattu 1938 (FINPR)

15. Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.

16. Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,

17. kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.

18. Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.

19. Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.

20. Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.

21. Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,

22. silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.

23. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.

24. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.

25. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.

26. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.

27. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.

Lue täydellisestä luku Psalmit 73