11. hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
12. Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
13. Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.
14. Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.
15. . Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.
16. Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;
17. hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
18. He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.