3. ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5. Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7. Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9. Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10. He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11. koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.