Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 102:5-20 Raamattu 1938 (FINPR)

5. Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.

6. Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.

7. Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.

8. Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.

9. Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä

10. sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.

11. Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.

12. Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.

13. Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.

14. Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.

15. Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,

16. kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,

17. kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.

18. Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,

19. että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,

20. kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,

Lue täydellisestä luku Psalmit 102