Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 31:11-24 Raamattu 1938 (FINPR)

11. sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12. tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13. Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14. niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15. Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16. Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17. Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18. En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19. Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20. jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21. jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22. niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23. Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24. Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

Lue täydellisestä luku Job 31