1. Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2. "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
3. Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
4. Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
5. Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
6. Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
7. Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
8. Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
9. Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
10. Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
11. Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
12. Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
13. niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
14. Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!