1. Voi! Kadonnut on kullan loisto,himmennyt sen hohto!Pyhät, kalliit kivet on viskeltypitkin katuja.
2. Siionin rakkaat pojat olivat ennenpuhtaan kullan arvoisia.Nyt heitä kohdellaan kuin saviastioita,kuin savenvalajan töitä!
3. Sakaalitkin tarjoavat nisänsä,imettävät pentujaan.Mutta kansani tyttäret hylkäävät pienokaisensakuin strutsi poikasensa.
4. Imeväisen kieli kuivuu janosta,tarttuu kitalakeen.Lapset pyytävät leipää,kukaan ei anna.
5. Jotka ennen söivät herkkuja,nääntyvät nyt kaduilla.Jotka pukeutuivat purppuraan,tonkivat nyt tunkioita.
6. Sodoma hävitettiin hetkessäihmiskäden koskematta.Mutta suurempi kuin Sodoman syntion oman kansani rikos.
7. Siionin ruhtinaat olivat puhtaampia kuin lumi,valkoisempia kuin maito.He hohtivat kuin korallihelmet,loistivat kuin safiiri.
8. Nyt he ovat nokea mustempia,kadulla ei kukaan heitä tunne.Heidän ihonsa näivettyy luiden päällä,kuivuu kuin puu.
9. Onnellisempia ovat ne, jotka kaatuivat miekkaan,kuin ne, jotka nälästä lyyhistyvät maahanja riutuvat ja menehtyvätvailla pellon antimia.
10. Äidit, ennen hellät ja hyvät,keittivät omia lapsiaansaadakseen ruokaa hädän hetkellä,kansani luhistumisen päivänä.
11. Herra päästi kiivautensa purkautumaan,vuodatti koko hehkuvan vihansa.Hän sytytti Siionin tuleen,poltti sen perustuksia myöten.
12. Eivät uskoneet maanpiirin kuninkaat,ei tullut kenenkään mieleen,että jonakin päivänä vainooja ja vihollinentulisi sisään Jerusalemin porteista.
13. Tämä tapahtui profeettojen syntien tähden,pappien rikkomusten tähden.He vuodattivat kaupungissaviattomien verta.
14. Silmät sokeina he nyt harhailevat kaduillaveren tahrimissa vaatteissa.Vaatteita, joihin eivät saisi edes koskea,he kantavat yllään.
15. »Pois tieltä! Saastainen tulee!» huudetaan heidän edellään.»Pois tieltä! Väistykää! Älkää koskeko heihin!»He pakenevat, harhailevat vieraissa maissa,ja sielläkin sanotaan: »Tänne he eivät saa jäädä.»