Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Valitusvirret 3:9-20 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

9. Hän tukki tieni kivenjärkäleillä,antoi minun kulkea harhaan.

10. Hän väijyi minua kuin karhu,kuin leijona piilopaikassaan.

11. Hän eksytti minut tieltä, raateli minut,jätti hylättynä makaamaan.

12. Hän jännitti jousensa ja suuntasi nuolensaminua kohti.

13. Hän ampui minuun viinensä nuolet,lävisti rintani.

14. Minusta tuli kaiken kansan pilkka,ainainen ivan aihe.

15. Hän syötti minulle katkeria yrttejä,juotti karvasta juomaa.

16. Hän polki minut maan tomuun,pani hampaani jauhamaan soraa.

17. Minä kadotin onneni päivät,unohdin, millaista on elää rauhassa.

18. Minä sanoin: »Kaiken olen menettänyt,Herra on vienyt minulta toivon.»

19. Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni,kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta.

20. Minä en voi unohtaa onnettomuuttani,en saa sitä mielestäni.

Lue täydellisestä luku Valitusvirret 3