12. Kaikille ohikulkijoille hän huutaa:»Pysähtykää, katsokaa!Onko kipua sen kivun vertaista,joka on kannettavakseni pantu?Herra rankaisi minuahehkuvan vihansa päivänä.
13. »Korkeudesta Herra lähetti tulen,painoi sen luihini asti.Hän levitti verkon jalkojeni ansaksi,en voinut paeta.Hän jätti minut virumaan hylättynä,voimattomana päivästä päivään.
14. »Herra piti lukua minun synneistäni,hänen kätensä solmi ne yhteenkahleeksi minun kaulaani.Voimani hän mursi.Hän jätti minut orjuuteen,en voi nousta.
15. »Herra hylkäsi uljaat soturini,jotka olivat muurieni sisällä.Hän kokosi mahtavat joukot minua vastaanmurskaamaan väkevät soturini.Niin kuin rypäleet poljetaan viinikuurnassa,niin polki Herra jalkoihinsa neitsyen, tytär Juudan.
16. »Kaiken tämän tähden minä itken,silmäni vuotavat vettä.Ei ole ketään, joka lohduttaisi,ei ketään, joka sieluni virvoittaisi.Kaikki poikani on lyöty maahan,niin väkevä oli vihollinen.»
17. Anoen ojentaa Siion käsiään,mutta kukaan ei auta häntä.Herra käski naapurikansatJaakobin kimppuun.Jerusalem on tullut saastaksiniiden silmissä.
18. »Oikein on Herra tehnyt,olen kapinoinut hänen käskyjään vastaan.Kuulkaa siis, kaikki kansat,katsokaa kipuani!Neidot ja nuoret mieheton viety vankeina pois.
19. »Minä kutsuin ystäviäni avuksi,mutta he pettivät minut.Pappini ja vanhimpani kuolivat nälkäänminun muurieni sisälläetsiessään ruokaahenkensä pitimiksi.
20. »Katso, Herra, mihin hätään olen joutunut!Sisintäni polttaa tuska,sydän kääntyy rinnassani –miten uppiniskainen olenkaan ollut!Kujilla ja teillä vei miekka minulta lapset,sisällä taloissa raivosi rutto.
21. »Kuule, kuinka minä vaikeroin,kukaan ei lohduta!Viholliseni ovat kuulleet onnettomuudestanija iloitsevat siitä, että sinä sen lähetit.Sinä olet antanut tulla päivän, josta varoitit.Mutta käyköön heidän samoin kuin minun!
22. »Tulkoon kaikki heidän pahuutensasinun tietoosi!Tee sinä heille, niin kuin teit minullesyntieni tähden.Lakkaamatta minä huokaan,sydämeni on sairas.»