5. ja Gideon sanoi sukkotilaisille: »Antakaa leipää miehilleni. He ovat näännyksissä. Ajamme takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa.»
6. Mutta Sukkotin päämiehet vastasivat: »Joko olet saanut Sebahin ja Salmunnan kiinni ja lyönyt heiltä poikki käden? Vasta sitten vaadi meiltä ruokaa sotajoukollesi.»
7. Gideon sanoi: »Hyvä on! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, niin noiden sanojen tähden minä pieksen teidät verille autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla.»
8. Gideon jatkoi kulkuaan Penueliin ja esitti penuelilaisille saman pyynnön. Penuelilaiset vastasivat hänelle samalla tavalla kuin sukkotilaiset olivat vastanneet.
9. Silloin hän sanoi penuelilaisille: »Kun minä palaan voittajana, revin maahan teidän linnoituksenne.»
10. Sebah ja Salmunna olivat viidentoistatuhannen miehen kanssa Karkorissa. Vain tämän verran oli jäljellä itäisen autiomaan paimentolaisten sotajoukosta; taisteluissa oli kaatunut satakaksikymmentätuhatta miestä.
11. Gideon kulki paimentolaisten käyttämää tietä Nobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja pääsi yllättämään sotajoukon, kun se kaikessa rauhassa lepäili leirissään.
12. Molemmat midianilaiskuninkaat Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta Gideon ajoi heitä takaa, sai heidät vangiksi ja löi hajalle heidän koko sotajoukkonsa.
13. Kun Gideon, Joasin poika, palasi taistelusta Heresin solan kautta,
14. hän sai kiinni sukkotilaisen nuorukaisen ja kuulusteli häntä. Nuorukainen kirjoitti hänelle Sukkotin päämiesten ja vanhimpien nimet; heitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentäseitsemän.
15. Sitten Gideon meni Sukkotin miesten luo ja sanoi: »Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joiden tähden te pilkkasitte minua. Tehän kysyitte, joko Sebah ja Salmunna olivat minun käsissäni, kun pyysin teitä antamaan ruokaa väsyneille miehilleni.»
16. Sitten Gideon vangitsi Sukkotin vanhimmat ja pieksi heidät autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla.
17. Penuelin linnoituksen hän repi maahan, ja kaupungin miehet hän surmasi.
18. Sitten hän kysyi Sebahilta ja Salmunnalta: »Minkä näköisiä olivat ne miehet, jotka te surmasitte Taborilla?» He vastasivat: »Samanlaisia kuin sinä. Jokainen oli näöltään kuin kuninkaan poika.»
19. Gideon sanoi heille: »He olivat veljiäni, äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää, minä en surmaisi teitä, jos olisitte jättäneet heidät henkiin.»
20. Hän sanoi esikoiselleen Jeterille: »Tapa heidät.» Mutta poika pelkäsi, koska oli vielä nuori, eikä vetänyt miekkaansa esiin.
21. Silloin Sebah ja Salmunna sanoivat: »Tapa itse meidät. Miehellä on miehen voimat.» Niin Gideon surmasi Sebahin ja Salmunnan ja otti sitten puolikuun muotoiset korut heidän kameliensa kaulasta.
22. Israelilaiset sanoivat Gideonille: »Sinä olet pelastanut meidät midianilaisten käsistä. Ryhdy nyt meidän hallitsijaksemme! Myös sinun poikasi ja pojanpoikasi saavat hallita meitä sinun jälkeesi.»