11. Simson vastasi: »Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joita ei ole vielä käytetty mihinkään, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen.»
12. Delila otti uutta köyttä, sitoi sillä Simsonin ja huusi hänelle: »Simson, filistealaiset tulevat!» Sisemmässä huoneessa istui jälleen miehiä väijyksissä. Mutta Simson katkaisi köydet käsivarsiensa ympäriltä kuin ompelulangan.
13. Delila sanoi Simsonille: »Sinä olet tähän asti vain petkuttanut minua ja valehdellut minulle. Kerro minulle jo, miten sinut voi vangita.» Simson vastasi: »Jos kudot pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin ja lyöt ne vaarnalla seinään kiinni, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen.»
14. Simsonin nukkuessa Delila kutoi hänen palmikkonsa loimiin, löi ne vaarnalla seinään kiinni ja huusi: »Simson, filistealaiset tulevat!» Simson heräsi unestaan ja repäisi irti vaarnan ja loimet.
15. Silloin Delila sanoi hänelle: »Kuinka voit väittää rakastavasi minua, kun et sydämessäsi luota minuun? Jo kolme kertaa sinä olet petkuttanut minua etkä ole kertonut minulle suurten voimiesi salaisuutta.»
16. Ja kun Delila päivästä päivään ahdisti ja kiusasi Simsonia puheillaan, niin että mies oli kuollakseen tuskastunut,
17. Simson lopulta paljasti hänelle salaisuutensa: »Veitsi ei ole milloinkaan koskettanut minun päätäni, sillä minä olen ollut Jumalan nasiiri äidinkohdusta saakka. Jos minun hiukseni leikataan, niin voimani katoaa ja minusta tulee yhtä heikko kuin kuka tahansa ihminen.»
18. Delila huomasi, että Simson nyt oli kertonut hänelle totuuden. Hän lähetti filistealaisten päämiehille viestin: »Tulkaa vielä tämän kerran. Simson on vihdoinkin paljastanut minulle salaisuutensa.» Filistealaisten päämiehet tulivat Delilan luo ja toivat lupaamansa hopean mukanaan.