7. Ja ne, jotka ovat jäljellä Juudan heimosta,saavat rannikon haltuunsa.He paimentavat siellä laumojaanja majoittuvat iltaisin Askelonin taloihin.Herra, heidän Jumalansa,pitää heistä huolen,hän kääntää heidän kohtalonsa.
8. Minä olen kuullut, miten Moab on häväissyt kansaani,miten Ammon on sitä herjannut,miten röyhkeästi ne ovat uhonneet ja ylvästelleet.
9. Sen tähden sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:– Niin totta kuin minä elän,Moabin käy kuin Sodomanja ammonilaisten kuin Gomorran asukkaiden.Rikkaruohot peittävät heidän maansa,siitä tulee suolakenttä,ikuisesti autio.Ne, jotka ovat jääneet jäljelle kansastani,ryöstävät sitä ja ottavat sen haltuunsa.
10. Näin käy noiden kansojen ylpeyden tähden,sillä ne ovat herjanneet Herran Sebaotin kansaaja ylvästelleet röyhkeästi.
11. Pelottava on Herran voima,hän on hävittävä kaikki jumalat maan päältä.Koko maanpiiri kumartaa häntä,kaukaiset rannat ja saaretkin.
12. Myös teidät, nubialaiset,Herran miekka on kaatava.
13. Herra ojentaa kätensä pohjoista kohtija hävittää Assyrian,hän tekee Niniven autioksi,kuivaksi kuin aavikko.
14. Eläimet asettuvat sinne suurin joukoin,villieläimet laumoittain.Siilit ja huuhkajatyöpyvät sortuneitten pylväitten seassa.Oudot äänet kuuluvat ikkuna-aukoista,kynnyksillä vallitsee hävitys,setrilaudoitus on revitty irti.
15. Tämä oli iloinen kaupunki,joka eli turvassaja sanoi itsekseen:»Minä, vain minä.»Kuinka autioksi se onkaan tullut,eläinten lymypaikaksi!Ohikulkijat nostavat torjuen kätensäja viheltävät kauhistuneina.