Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Sananlaskut 30:2-9 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

2. Minä olen järjetön luontokappale,olen vailla ihmisen ymmärrystä.

3. Minä en ole saanut oppia viisauttaenkä ole päässyt tuntemaan Pyhää.

4. Kuka on noussut taivaaseen ja palannut sieltä?Kuka on koonnut käsiinsä tuulen?Kuka viittansa sisään kietonut vedet?Kuka pannut paikoilleen maan ääret?Mikä on hänen nimensä, mikä hänen poikansa nimi?Sinä tiedät kyllä.

5. Jumalan jokainen sana on tulessa koeteltu,hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

6. Hänen sanoihinsa älä lisää mitään –hän vaatii sinut tilille, ja petoksesi tulee julki.

7. Kahta minä sinulta pyydän –niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä:

8. pidä minusta kaukana vilppi ja valhe,älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan.Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.

9. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalanja kysyä mielessäni: »Mikä on Herra?»Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaaja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.

Lue täydellisestä luku Sananlaskut 30