Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Sananlaskut 17:8-23 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

8. Joka lahjoo, luulee lahjaansa onnenkiveksi:minne hän menee, hän menestyy.

9. Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen,joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä.

10. Viisas ottaa moitteesta opikseen,sata lyöntiäkään ei paranna tyhmää.

11. Paha ihminen kapinoi ja kapinoi,kunnes kohtaa armottoman sanantuojan.

12. Tulkoon vaikka poikasensa menettänyt karhu,kunhan ei tyhmyri hulluudessaan!

13. Joka hyvän pahalla maksaa,vetää onnettomuuden kotinsa ylle.

14. Riita syntyy kuin rako patoon –tuki se, ennen kuin vesi nousee!

15. Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle,kumpaakin Herra kammoksuu.

16. Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan?Viisautta hän ei ymmärrä ostaa.

17. Ystävän rakkaus ei koskaan petä,veli auttaa veljeä hädän hetkellä.

18. Mieletön se, joka lyö kättäja menee toisesta takuuseen.

19. Joka rakastaa riitaa, rakastaa syntiä.Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoaan.

20. Väärämielinen ei onnea tavoita,kieroilijan kohtaa perikato.

21. Murheen saa, joka tyhmän siittää,houkan isä ei iloa tunne.

22. Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä,synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.

23. Jumalaton ottaa salaa lahjuksenja vääristää oikeuden tien.

Lue täydellisestä luku Sananlaskut 17