Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Saarnaaja 7:13-26 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

13. Katso Jumalan tekoja:kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?

14. Hyvänä päivänä iloitseja pahana päivänä muista,että Jumala on antanut ne molemmat.Ei ihminen voi moittia Jumalaa.

15. Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni:hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein,jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.

16. Älä ole liian hurskasäläkä esiinny ylen viisaana:miksi tekisit elämäsi autioksi?

17. Älä liikaa poikkea laistaäläkä ole tyhmä:miksi kuolisit ennen aikaasi?

18. Sinun on paras pitää kiinni toisestahylkäämättä toistakaan:Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.

19. Viisaus on viisaalle vahvempi apukuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.

20. Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta,että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.

21. Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan,ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.

22. Muistathan ne monet kerrat,jolloin sinä itse olet kironnut muita.

23. Kaiken tämän olen viisauden avulla koetellut. Minä sanoin: »Tahdon tulla viisaaksi.» Mutta viisaus pysytteli tavoittamattomissa.

24. Kaukana on kaiken sisin olemus,syvällä, syvällä – kuka voi sen löytää?

25. Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

26. Minä havaitsin:Kuolemaakin katkerampi on nainen.Hän on pyydys,hänen sydämensä on ansa,hänen kätensä ovat kahleet.Jumalalle mieluinen hänet välttää,mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.

Lue täydellisestä luku Saarnaaja 7