1. Minä katselin sitten kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla.Katso: sorrettujen kyynelet!Ei ole heillä lohduttajaa.Katso: sortajien väkivalta!Eikä lohduttajaa ole.
2. Silloin minä ylistin vainajia, jotka ovat kuolleet – ylistin onnellisemmiksi kuin ovat ne, jotka vielä elävät;
3. ja näitä kumpiakin onnellisemmaksi ylistin sitä, joka ei ole syntynytkään ja jonka ei ole tarvinnut nähdä sitä pahaa, mitä auringon alla tapahtuu.
4. Minä näin kaikessa vaivannäössä, työssä ja menestyksessä vain ihmisten keskinäistä kateutta. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
5. Tyhmä istuu kädet ristissäja kalvaa omaa lihaansa.