7. aika repäistä rikkija aika ommella yhteen,aika olla vaitija aika puhua,
8. aika rakastaaja aika vihata,aika on sodallaja aikansa rauhalla.
9. Mitä hyötyä on vaivannäöstäsille, joka työtä tekee?
10. Olen katsellut kaikkea aherrusta,jonka Jumala on antanut ihmisilleheidän rasituksekseen.
11. Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksija asettanut iäti jatkumaan,mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja,ei niiden alkua eikä loppua.
12. Minä oivalsin,ettei ihmisellä ole muuta onneakuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
13. Mutta Jumalan lahja on sekin,että ihminen saa vaivannäkönsä keskelläsyödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
14. Minä oivalsin,että kaikki, minkä Jumala tekee,pysyy ikuisesti.Siihen ei ole lisäämistäeikä siitä vähentämistä.Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
15. Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin,ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen.Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.
16. Vielä minä näin auringon alla:oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
17. Minä ajattelin itsekseni:Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen,sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
18. Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita.
19. Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta.
20. Kaikki menee samaan paikkaan:kaikki on tullut tomustaja kaikki palaa tomuun.