Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Saarnaaja 3:13-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

13. Mutta Jumalan lahja on sekin,että ihminen saa vaivannäkönsä keskelläsyödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.

14. Minä oivalsin,että kaikki, minkä Jumala tekee,pysyy ikuisesti.Siihen ei ole lisäämistäeikä siitä vähentämistä.Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.

15. Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin,ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen.Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.

16. Vielä minä näin auringon alla:oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.

17. Minä ajattelin itsekseni:Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen,sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.

18. Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita.

Lue täydellisestä luku Saarnaaja 3