10. Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
11. He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?Ei Korkein mitään tiedä.»
12. Sellaisia ovat jumalattomat,kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13. Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaanaja käteni viattomina?
14. Minua kuritetaan kaiken päivää,minä saan kärsiä joka aamu.
15. Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.
16. Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17. Viimein tulin Jumalan pyhäkköönja tajusin, miten jumalattomien käy.
18. Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,he putoavat pettävään kuoppaan.
19. Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,heidän loppunsa on kauhea.
20. Herra, kun sinä nouset,he ovat pelkkää tyhjää,kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21. Sydämeni oli katkera,sieluuni pisti.
22. Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23. Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,sinä pidät kädestäni kiinni.