Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 69:3-14 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

3. Olen vajonnut pohjattomaan liejuun,jalkani ei tavoita lujaa maata.Olen joutunut vetten syvyyksiin,pyörre tempaa minut mukaansa.

4. Minä olen väsynyt huutamaan,kurkkuni on käheä.Silmäni hämärtyivät,kun odotin sinua, Jumala.

5. Enemmän kuin hiuksia päässänion niitä, jotka minua syyttä vihaavat.Vahvoja he ovat,nuo, jotka tahtovat tuhota minut.Syyttä he ovat minun vihamiehiäni.Kuinka voisin palauttaa sellaista,mitä en ole varastanut?

6. Jumala, sinä tunnet erehdykseni,rikkomukseni eivät pysy sinulta salassa.

7. Herrani, Herra Sebaot!Älköön minun takiani joutuko häpeäänkukaan, joka odottaa sinua.Israelin Jumala!Älköön minun takiani joutuko pilkattavaksikukaan, joka etsii sinua.

8. Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi,häpeän puna peittää kasvoni.

9. Minusta on tullut vieras veljilleni,äitini pojat eivät minua tunne.

10. Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut,ja minuun sattuu niiden pilkka,jotka pilkkaavat sinua.

11. Minä itkin ja paastosin,mutta siitäkin koitui minulle vain häpeää.

12. Minä pukeuduin karkeaan kankaaseen,mutta minusta tuli vain pilkkalaulun aihe.

13. Missä ihmiset kokoontuvat, siellä puhutaan minusta.Missä olutta juodaan, siellä lauletaan minusta.

14. Minä rukoilen sinua, Herra.Kunpa tämä hetki olisi otollinen.Jumala, vastaa minulle!Onhan hyvyytesi suuri ja apusi varma.

Lue täydellisestä luku Psalmit 69