8. Yllättäköön heidät perikato,tarttukoot he itse verkkoon, jonka virittivät,suistukoot siihen omaksi tuhokseen!
9. Mutta minä saan riemuita Herrasta,iloita hänen avustaan.
10. Minä tunnen sydänjuuriani myöten:ei ole ketään sinun kaltaistasi, Herra!Köyhän ja avuttoman sinä vapautatsortajan vallasta,heikon sinä pelastat väkevän kädestä.
11. Väärät todistajat astuvat esiin.Minulta kysytään asioita,joista en tiedä mitään.
12. He palkitsevat hyvän pahalla,minä olen yksin.
13. Silloin kun joku heistä sairastui,minä pukeuduin karkeaan kankaaseen,paastosin ankarasti, rukoilin hartaasti,
14. niin kuin ystäväni, niin kuin veljeni puolesta.Pää kumarassa, ylläni suruvaateminä kuljin niin kuin se,joka suree omaa äitiään.