10. Minä tunnen sydänjuuriani myöten:ei ole ketään sinun kaltaistasi, Herra!Köyhän ja avuttoman sinä vapautatsortajan vallasta,heikon sinä pelastat väkevän kädestä.
11. Väärät todistajat astuvat esiin.Minulta kysytään asioita,joista en tiedä mitään.
12. He palkitsevat hyvän pahalla,minä olen yksin.
13. Silloin kun joku heistä sairastui,minä pukeuduin karkeaan kankaaseen,paastosin ankarasti, rukoilin hartaasti,
14. niin kuin ystäväni, niin kuin veljeni puolesta.Pää kumarassa, ylläni suruvaateminä kuljin niin kuin se,joka suree omaa äitiään.
15. Mutta kun minun kävi huonosti,he kerääntyivät ympärilleni ilkkumaan,minun ympärilleni, nuo kelvottomat.He pilkkasivat minua lakkaamatta,enkä tiedä, miksi.
16. Kun horjuin, he ivasivat minua,irvistelivät minulle päin kasvoja.
17. Herra, kuinka kauan aiot katsella tätä?Päästä minut heidän hampaistaan,pelasta ainoa henkeni noilta pedoilta!
18. Silloin saan kiittää sinua suuressa joukossa,ylistää sinua juhlakansan keskellä.
19. Älä anna vihollisteni ilkkua minulleja iskeä toisilleen silmää!Syyttä he vihaavat minua.