Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 31:10-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

10. Herra, ole minulle armollinen,olen hädässä.Silmäni ovat surun sumentamat,olen loppuun uupunut.

11. Elämäni kuluu murheessa,vuoteni katoavat huokaillessa.Voimani ehtyvät rikkomusteni tähden,luuni riutuvat.

12. Vihamieheni pitävät minua pilkkanaan,naapurit minua ivaavat,tuttavat karttavat.Kaikki, jotka tulevat kadulla vastaan,kiertävät minut kaukaa.

13. Minut on unohdettu kuin olisin kuollut,minut on hylätty kuin särkynyt ruukku.

14. Kuulen, kuinka ihmiset panettelevat minua.Kauhu saartaa minut,kun vihamieheni liittoutuvat minua vastaanja punovat juonia henkeni menoksi.

15. Mutta minä turvaan sinuun, Herra,ja sanon: »Sinä olet minun Jumalani!»

16. Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät.Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille!

17. Katso jälleen palvelijasi puoleen,sinä armollinen Jumala, auta minua.

18. Herra, sinua minä huudan avuksi,älä hylkää minua.Kohdatkoon onnettomuus jumalattomia!Vaienna heidät ja syökse tuonelaan.

Lue täydellisestä luku Psalmit 31