1. Halleluja! Kiittäkää Herraa!Hän on hyvä,iäti kestää hänen armonsa.
2. Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot,kuka voi häntä kyllin ylistää?
3. Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti,jotka aina tekevät niin kuin oikein on.
4. Herra, sinä olet armollinen kansallesi –muistathan myös minua!Auta minua, ota minut huomaasi,
5. että saisin kokea valittujesi onnen,että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee,ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.
6. Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin,pahoin me olemme tehneet,eläneet jumalattomasti.
7. Kun isämme olivat Egyptissä,he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi.Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi,he eivät sitä mieleensä painaneet.Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.
8. Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden,hän osoitti voimansa ja suuruutensa.
9. Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui,ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki,merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.
10. Hän pelasti heidät vainoojien käsistä,vapautti heidät vihollisen vallasta.
11. Vedet peittivät heidän ahdistajansa,ainoakaan ei jäänyt henkiin.
12. Silloin isämme uskoivat hänen sanansaja lauloivat hänelle kiitosta.
13. Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa,eivät odottaneet hänen neuvojaan.
14. Autiomaassa he kävivät ahnaiksija koettelivat Jumalaa.
15. Hän antoi heille, mitä he pyysivät,mutta istutti heihin hivuttavan taudin.
16. Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosestaja Aaronia, Jumalan pyhää.
17. Silloin maa aukeni ja nieli Datanin,hautasi alleen Abiramin joukon.
18. Tuli leimahti leirin keskellä,liekki poltti jumalattomat.
19. Horebin juurella he valoivat sonninja kumarsivat tekemäänsä patsasta.
20. He vaihtoivat Herran, Kunniansa,ruohoa syövän naudan kuvaan.
21. He unohtivat Jumalan, pelastajansa,hänet, joka teki suuria Egyptissä,
22. Haamin maassa ihmeellisiä töitä,pelottavia tekoja Kaislamerellä.
23. Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät,mutta Mooses, hänen valittunsa,astui hänen eteensä ja suojeli heitä,taivutti hänet säästämään kansan.
24. He väheksyivät ihanaa maata,he eivät uskoneet Herran sanaa
25. vaan nurisivat teltoissaaneivätkä tahtoneet totella Herraa.
26. Silloin Herra kohotti kätensätuhotakseen heidät autiomaassa
27. ja heittääkseen heidän lapsensa kansojen sekaan,hajalle vieraisiin maihin.
28. He antautuivat palvelemaan Baal-Peoriaja söivät kuolleille kuville tuotuja uhreja.
29. He vihastuttivat Herran teoillaan,ja siksi vitsaus iski heihin.
30. Mutta kansan keskeltä nousi Pinehas –hän langetti tuomion, ja vitsaus väistyi.
31. Tämän tähden hänet katsotaan vanhurskaaksi,iäti, polvesta polveen.
32. Meribassa, missä vedet virtasivat,he vihastuttivat Herran.Mooses joutui kärsimään heidän takiaan,
33. kun he saivat hänet menettämään malttinsaja hän puhui sanojaan punnitsematta.
34. He eivät hävittäneet kansoja,jotka Herra oli käskenyt hävittää,
35. vaan veljeilivät vieraiden kansojen kanssaja ottivat oppia niiden menoista.
36. He palvoivat vieraita jumaliaja joutuivat niiden pauloihin.
37. He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään hengille,
38. poikiensa ja tyttäriensä verenhe uhrasivat Kanaanin jumalille.He vuodattivat viatonta verta,ja maa saastui.
39. He tahrasivat itsensä teoillaan,kun he olivat uskottomia Herralle.
40. Niin Herran viha syttyi,hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.
41. Hän antoi sen vieraiden kansojen käsiin,vihamiesten orjuuteen.
42. Viholliset ahdistivat israelilaisia,ja heidän oli nöyrryttävä vieraiden valtaan.
43. Yhä uudestaan Herra pelasti heidät.Silti he kapinoivat ja toimivat halujensa mukaan,vajosivat syntiin yhä syvemmälle.
44. Mutta Herra näki heidän ahdinkonsaja kuuli heidän avunhuutonsa.
45. Hän muisti liittonsa ja armahti heitä,osoitti suuren laupeutensa.
46. Hän taivutti heille suopeiksine, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47. Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme,saata meidät yhteen kansojen keskeltä!Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsija riemuiten kiittää sinua.
48. Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala,iankaikkisesta iankaikkiseen!Koko kansa sanokoon: Aamen.Halleluja!