1. Olen Saaronin ketojen kukka,laaksojen lilja.Kuin lilja ohdakkeiden keskelläon minun armaani neitojen keskellä.Kuin omenapuu metsän puiden keskelläon rakkaani nuorukaisten keskellä.Sen puun varjoon kaipaan lepäämään,sen hedelmä maistuu suussani makealta.Hän vei minut viinitupaan,ja yllämme hulmusi rakkauden viiri.
5. Tuokaa minulle rusinaterttuja, että vahvistun,tuokaa omenoita, että virvoitun –minä olen rakkaudesta sairas!
6. Hänen vasen kätensä on pääni alla,hänen oikea kätensä hyväilee minua.
7. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt,gasellien ja villipeurojen kautta:älkää häiritkö rakkauttamme,älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!Rakkaani tulee, minä kuulen hänen äänensä!Hän kiitää yli vuorten,hän kirmaa yli kukkuloiden!
9. Kuin gaselli on minun rakkaani,hän on kuin nuori peura.Siinä hän on! Hän pysähtyyja jää talomme seinustalle.Hän katsoo ikkunan takaa,kurkistaa säleikön raosta.