Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jooel 2:9-17 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

9. Ne hyökkäävät kaupunkiin,ryntäävät muurille,kiipeävät taloihin,tunkeutuvat ikkunoista sisään kuin varkaat.

10. Maa järisee niiden edessä,taivas vapisee.Aurinko ja kuu pimenevät,tähtien loiste sammuu.

11. Herra itse johtaa sotajoukkoajylisevällä äänellään.Valtava on hänen sotaväkensä,väkevä hänen käskynsä toteuttaja.Herran päivä on suuri,pelottava ja hirmuinen.Kuka sen kestää?

12. Vielä nytkin Herra sanoo:– Kääntykää minun puoleeni,tehkää niin koko sydämestänne,paastotkaa, itkekää ja valittakaa.

13. Repikää rikki sydämenne,älkää vaatteitanne.Palatkaa Herran, Jumalanne, luo,sillä hän on anteeksiantava ja laupias,hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri.Hän voi muuttaa mielensä,peruuttaa määräämänsä rangaistuksen.

14. Ehkä hän vielä leppyyja siunaa jälleen sadon.Silloin voitte taas tuodaruokauhrin ja juomauhrinHerralle, Jumalallenne.

15. Puhaltakaa torveen Siionissa,kuuluttakaa pyhä paasto,kutsukaa koolle juhlakokous!

16. Kootkaa väki,pyhittäkää kansa,kutsukaa vanhukset,kootkaa lapset ja imeväiset.Lähteköön sulhanen morsiuskammiostaja morsian häähuoneesta.

17. Itkekää, papit, pyhäkön esipihalla,eteishallin ja alttarin välissä.Sanokaa, te Herran palvelijat:»Katso, Herra, säälien kansasi puoleen.Älä anna sen joutua häväistäväksi,vieraitten kansojen hallittavaksi.Miksi saisivat kansat pilkaten sanoa:’Missä on Israelin Jumala?’»

Lue täydellisestä luku Jooel 2