17. jonka juuret kietoutuvat kivien ympärilleja tunkeutuvat niiden lomiin.
18. Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan,se paikka, missä hän kasvoi, sanoo:»En tunne häntä.»
19. Siinä hänen elonsa ja ilonsa.Maasta versoo jo uusi kasvu.
20. Jumala ei hylkää viatontaeikä anna väärintekijälle tukeaan.
21. Vielä hän täyttää sinun suusi naurullaja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
22. Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan,eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.