15. Minun ystäväni ovat pettäneet minutkuin kevätpuro, joka juoksee tyhjiin.
16. Kun jää sulaa, puro samenee,se on tulvillaan vuorilta sulanutta lunta.
17. Mutta pian vedet ehtyvät,ja kun helteet tulevat, uomat jäävät tyhjilleen.
18. Karavaanit etsivät niistä vettä, muuttavat suuntaansa,eksyvät autiomaahan ja tuhoutuvat.
19. Teman karavaaneissa tähyillään joka taholle,Saban karavaanit uskovat löytävänsä vettä.
20. Kaikki pettyvät:karavaani saapuu purolle, vettä ei ole.
21. Te olette nyt minulle tyhjän veroiset:minun kurjuuteni saa teidät vain kauhistumaan.
22. Olenko pyytänyt teiltä jotakin?Olenko pyytänyt teitä maksamaan puolestani lunnaita?
23. Olenko pyytänyt teitä pelastamaan minut vainoojiltani,ostamaan minut vapaaksi väkivaltaisten käsistä?
24. Opettakaa minua, niin kuuntelen hiljaa.Osoittakaa minulle, missä olen mennyt harhaan.
25. Rehti puhe ei ketään vahingoita.Mutta mitä hyödyttävät teidän nuhdesaarnanne?
26. Te takerrutte sanoihin moittiessanne minuaja annatte tuskanhuutoni haipua tuuleen.
27. Te heitätte orvosta arpaaja olette valmiit myymään ystävänne.
28. Katsokaa nyt minua silmiin:valehtelisinko minä teille vasten kasvoja?
29. Harkitkaa vielä kerran, ettei vääryys tapahtuisi.Ajatelkaa tarkoin. Minä olen syytön!
30. Onko minun huulilleni noussut valheen sanoja?Eikö minun kieleni erottaisi oikeaa ja väärää?