Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 4:9-17 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

9. Kun Jumala henkäisee, he tuhoutuvat,hänen vihansa tuuli pyyhkäisee heidät pois.

10. Leijona karjuu, nuori leijona ärisee,mutta petojen hampaat murskataan.

11. Saalista vailla jalopeura nääntyy,pennut joutuvat hajalle, kauas toisistaan.

12. Kuin varkain tuli jostakin sana,minun korvani kuulivat kaukaisen huminan.

13. Se tuli niin kuin uninäyt tulevat häilyen yössäkeskelle syvintä unta,

14. se kouraisi minua, ja minä vapisin,kaikki jäseneni tärisivät kauhusta,

15. minä tunsin henkäyksen kasvoillani,ihokarvani nousivat pystyyn,

16. kun jokin pysähtyi eteeni, en tiedä mikä,silmieni edessä outo hahmo.Tuli hiljaista, ja minä kuulin äänen:

17. Voiko ihminen olla oikeassa ja Jumala väärässä?Voiko ihminen olla puhdas Luojansa silmissä?

Lue täydellisestä luku Job 4