13. Se tuli niin kuin uninäyt tulevat häilyen yössäkeskelle syvintä unta,
14. se kouraisi minua, ja minä vapisin,kaikki jäseneni tärisivät kauhusta,
15. minä tunsin henkäyksen kasvoillani,ihokarvani nousivat pystyyn,
16. kun jokin pysähtyi eteeni, en tiedä mikä,silmieni edessä outo hahmo.Tuli hiljaista, ja minä kuulin äänen:
17. Voiko ihminen olla oikeassa ja Jumala väärässä?Voiko ihminen olla puhdas Luojansa silmissä?
18. Ei Jumala luota edes omiin palvelijoihinsa,enkeleitäänkin hän nuhtelee virheistä.
19. Kuinka hän luottaisi savimajan asukkaisiin?Tomusta heidät on tehty,hän voi musertaa heidät kuin koiperhosen.
20. Aamulla ihminen herää,illalla hän on poissaja unohdettu, ikuisiksi ajoiksi,
21. hänen telttanuoransa kiskaistaan irti,ja hän kuolee tietämättä, miksi.