15. Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla,että jokin eläin voi ne tallata.
16. Se on poikasilleen tyly,aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan,se ei tunnu välittävän,vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.
17. Jumala epäsi siltä viisauden,ei suonut sille ymmärrystä.
18. Mutta kun se kiitää kaula ojossa,se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.
19. Sinäkö annoit hevoselle sen voiman,sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?
20. Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka?Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,
21. innoissaan se kuopii maata tasangolla,uljaana se ryntää taisteluun.
22. Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säikyeikä se pakene miekan tieltä.
23. Sen yläpuolella rämisee nuoliviini,välkkyy keihäs ja sotakirves.
24. Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta,mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.
25. Kun torvi soi, se hirnuu: »Hahaa!»Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan,päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.