18. Minä olen täynnä sanoja,henkeni kuohuu, olen pakahtua,
19. olen kuin ruukku, joka on täynnä nuorta viiniä,sisukseni ovat repeämäisillään kuin täpötäysi leili.
20. Minun on pakko puhua, että oloni kevenisi.Siispä avaan suuni ja sanon sanottavani.
21. En puhu kenenkään mieliksi,ketään en liehakoi,
22. en osaa niitä puheita.Jos sellaisiin ryhtyisin,Luojani kohta ottaisi minut pois.