16. He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään.Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.
17. Milloin jumalattoman lamppu sammuisi?Milloin onnettomuus hänet tavoittaisi,milloin Jumala niin häneen vihastuisi,että tuhoaisi hänet?
18. Milloin hän kieppuisi kuin olkisilppu tuulessa,kuin ruumenet, jotka pyörre tempaa mukaansa?
19. Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa hänen lapsilleen.Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut.Saakoon hän itse kärsiä!
20. Nähköön hän omin silmin tuhon tulevan,juokoon hän Jumalan vihan maljan!
21. Mitä hän lapsistaan sitten enää tietää,kun hänen kuukausiensa määrä on kulunut loppuun?
22. Pitäisikö nyt meidän opettaa tätä viisautta Jumalallehänelle, joka taivaan enkelitkin tuomitsee?
23. Joku kuolee keskellä elämän täyteyttä,keskellä rauhaa ja vaurautta,
24. lanteet vahvoina ja ravittuina,luut ydintä myöten voimaa täynnä.
25. Toinen taas kuolee mieli katkerana,saamatta osakseen pisaraakaan onnea.
26. Rinta rinnan he lepäävät maassa,ja heidän ruumiinsa kihisevät matoja.
27. Kyllä minä tiedän, mitä te nyt ajatteletteja mitä juonia punotte minua vastaan!
28. Te tietysti sanotte:»Missä nyt on mahtimiehen talo,missä tuo syntisten asumus?»
29. Ettekö tosiaan ole koskaan kyselleet asioitaniiltä, jotka ovat maailmaa nähneet?Ettekö ole ottaneet oppiasiitä mitä he ovat kokeneet?