6. Vaikka hän ulottuisi taivaaseen saakka,vaikka hänen päänsä koskettaisi pilviä,
7. hän häviää jäljettömiin niin kuin sonta.Ne, jotka hänet tunsivat, kysyvät: »Missä hän on?»
8. Kuin uni hän lentää pois, katoaa,kuin öinen näky hän haihtuu tyhjiin.
9. Ne, jotka hänet näkivät, eivät enää häntä näe,hänen asuinsijansa ei enää häntä tunne.
10. Hänen kätensä joutuvat antamaan takaisin kaiken riistämänsä,hänen lapsensa pyytävät armopaloja köyhiltä.
11. Nuoruus ja voima, joka täytti hänen ruumiinsa,vaipuu hänen kanssaan maan tomuun.
12. Paha maistuu niin makealle hänen suussaan,että hän viivytellen tunnustelee sitä kielellään,
13. nautiskelee, ei malta luopua siitävaan pidättelee sitä kitalakeaan vasten.
14. Mutta herkku muuttuu hänen sisuksissaan,se on hänen vatsassaan kuin sarvikyyn myrkky.
15. Sen hyvän, jonka hän on ahminut, hän oksentaa ulos,Jumala ajaa sen pois hänen vatsastaan.