Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 19:8-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

8. Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin,en pääse siitä yli,kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään.

9. Hän on riistänyt minulta kunnian ja arvon,hän on temmannut päästäni seppeleen.

10. Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä,hän repäisee pois minun toivoni kuin puun maasta.

11. Hänen vihansa on syttynyt,hän pitää minua vihollisenaan.

12. Hänen joukkonsa tulevat yhtenä rintamana,joka puolelle ne rakentavat valleja,ne piirittävät minun majani.

13. Omat veljeni ovat jättäneet minut yksin,ystäväni ovat minusta vieraantuneet.

14. Läheiseni ja tuttavani pysyvät poissa,muukalaiset, jotka otin kattoni alle,ovat unohtaneet minut.

15. Orjattareni vieroksuvat minua,olen heille outo.

16. Kutsun palvelijaani, mutta häntä ei kuulu,ei vaikka minä pyytämällä pyydän.

17. Minun henkeni haisee – vaimoni inhoaa sitä,omat veljeni sanovat: »Hän löyhkää.»

18. Pahaiset kakaratkin minua halveksivat.Kun nousen seisomaan, he ovat heti ilkkumassa.

Lue täydellisestä luku Job 19