21. Hänen korvissaan kaikuvat uhkaavat äänet,keskelle rauhaa iskee tuho.
22. Enää hän ei kuvittele, että voisi paeta pimeyttä,hän tietää, että miekka jo odottaa.
23. Hän harhailee ruokaa etsien mutta ei löydä,hän tietää, että pimeyden päivä saapuu.
24. Hätä ja ahdinko valtaavat hänen mielensä,ne hyökkäävät kuin sotaan valmiit kuninkaat.
25. Hän kohotti kätensä Jumalaa vastaan!Uhmaten hän kävi itseään Kaikkivaltiasta vastaan,
26. hyökkäsi niska köyryssäpaksu kilvenkupu suojanaan.
27. Jyhkeät olivat hänen kasvonsa,muhkeat hänen reitensä!
28. Hän asettui autioiksi tuomittuihin kaupunkeihin,taloihin, joissa kukaan ei saa asua,jotka on määrätty pysymään raunioina.
29. Enää hän ei rikastu, hänen mahtinsa ei kestä,hänen menestyksensä ei ole pysyvää.
30. Ei hän vältä pimeyttä.Tuli korventaa hänen versonsa,Jumalan henkäys pyyhkäisee hänet pois.