15. Eihän Jumala luota edes enkeleihinsä,taivaskaan ei ole hänen silmissään puhdas!
16. Kuinka sitten kelvoton ja turmeltunut ihminen,joka juo pahuutta kuin vettä?
17. Minä puhun sinulle, kuuntele nyt!Kerron sinulle, mitä itse olen nähnyt,
18. kerron, mitä olen oppinut viisailta miehiltä.He eivät salanneet isiensä tietoa.
19. Näille yksin oli maa annettu,muukalaista ei heidän keskellään nähty.
20. Jumalaton viettää kaikki päivänsä ahdistuksen alla,sortajan vuodet jäävät vähiin.
21. Hänen korvissaan kaikuvat uhkaavat äänet,keskelle rauhaa iskee tuho.
22. Enää hän ei kuvittele, että voisi paeta pimeyttä,hän tietää, että miekka jo odottaa.
23. Hän harhailee ruokaa etsien mutta ei löydä,hän tietää, että pimeyden päivä saapuu.
24. Hätä ja ahdinko valtaavat hänen mielensä,ne hyökkäävät kuin sotaan valmiit kuninkaat.