11. Eikö Jumalan lohdutus sinulle riitä,sana, joka hiljaisena tuli luoksesi?
12. Mikä saa sydämesi noin kiihdyksiin,miksi silmät noin pyörivät päässäsi?
13. Miksi mielesi kääntyy Jumalaa vastaan,miksi annat sanojen ryöpytä suustasi?
14. Kuinka ihminen voisi olla puhdas,naisesta syntynyt nuhteeton?
15. Eihän Jumala luota edes enkeleihinsä,taivaskaan ei ole hänen silmissään puhdas!
16. Kuinka sitten kelvoton ja turmeltunut ihminen,joka juo pahuutta kuin vettä?
17. Minä puhun sinulle, kuuntele nyt!Kerron sinulle, mitä itse olen nähnyt,
18. kerron, mitä olen oppinut viisailta miehiltä.He eivät salanneet isiensä tietoa.
19. Näille yksin oli maa annettu,muukalaista ei heidän keskellään nähty.
20. Jumalaton viettää kaikki päivänsä ahdistuksen alla,sortajan vuodet jäävät vähiin.
21. Hänen korvissaan kaikuvat uhkaavat äänet,keskelle rauhaa iskee tuho.
22. Enää hän ei kuvittele, että voisi paeta pimeyttä,hän tietää, että miekka jo odottaa.
23. Hän harhailee ruokaa etsien mutta ei löydä,hän tietää, että pimeyden päivä saapuu.
24. Hätä ja ahdinko valtaavat hänen mielensä,ne hyökkäävät kuin sotaan valmiit kuninkaat.
25. Hän kohotti kätensä Jumalaa vastaan!Uhmaten hän kävi itseään Kaikkivaltiasta vastaan,
26. hyökkäsi niska köyryssäpaksu kilvenkupu suojanaan.
27. Jyhkeät olivat hänen kasvonsa,muhkeat hänen reitensä!
28. Hän asettui autioiksi tuomittuihin kaupunkeihin,taloihin, joissa kukaan ei saa asua,jotka on määrätty pysymään raunioina.
29. Enää hän ei rikastu, hänen mahtinsa ei kestä,hänen menestyksensä ei ole pysyvää.