12. Sinä annoit minulle elämän, olit uskollinen,sinun huolenpitosi oli suojanani.
13. Mutta tämä, mikä on minua kohdannut,oli jo valmiina sinun mielessäsi.Nyt minä tiedän, mitä sinä sydämessäsi haudoit.
14. Jos minä tein väärin, aina sinä olit siinäetkä koskaan jättänyt rankaisematta.
15. Ja nyt, jos olen syyllistynyt pahaan, voi minua!Mutta vaikka olisin elänyt kuinka nuhteettomasti,en silti voisi nostaa päätäni,sillä olisin yleinen pilkan kohdeja näkisin vain kurjuuteni.
16. Jos pidän pääni pystyssä, sinä metsästät minua kuin leijona,minä saan jälleen kokea tuon ihmeteltävän voimasi.
17. Yhä uusia todistajia sinä tuot eteeni,sinun vihasi kasvaa kasvamistaan,yhä uusia joukkoja sinä lähetät kimppuuni.
18. Miksi vedit minut ulos äidinkohdusta?Kunpa olisin menehtynyt alkuunieikä yksikään silmä olisi minua nähnyt!
19. Kunpa minua ei olisi koskaan ollut!Minut olisi viety suoraan kohdusta hautaan.
20. Ovathan päiväni vähät ja ne päättyvät pian.Päästä jo irti! Anna minun iloita hetki,
21. ennen kuin menen pimeyden ja kuoleman varjon maahan,menen, enkä enää palaa,
22. kuoleman varjon ja sekasorron maahan,synkkään maahan,maahan, jossa valokin on pimeyttä.