10. Saaronista tulee lampaiden ja vuohien laidun,Akorinlaaksosta nautakarjan lepäilypaikka.Nekin ovat kansani maata,kansan, joka minua etsii.
11. Mutta te, jotka olette hylänneet Herranja unohtaneet minun pyhän vuoreni,te, jotka katoitte juhlapöydän onnenjumalalle Gadilleja täytitte sekoitusmaljan kohtalonjumalan Menin kunniaksi,
12. te menetätte henkenne miekan iskusta,minä määrään teidät kumartumaan teuraiksi.Kun minä kutsuin, te ette vastanneet,kun minä puhuin, te ette kuunnelleetvaan teitte sitä, mikä on minun silmissäni väärää,ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani.
13. Sen tähden Herra, minun Jumalani, sanoo näin:– Minun palvelijani saavat syödäkseen,mutta te näette nälkää,minun palvelijani saavat juodakseen,mutta te kärsitte janoa,minun palvelijani iloitsevat,mutta teidän osanne on häpeä,
14. minun palvelijani riemuitsevatsydän täynnä onnea,mutta te huudatte sydän tuskaa tulvillaanja valitatte mieli murtuneena.
15. Kiroukseksi minun valittujeni suuhun jää teidän nimenne:»Surmatkoon Herra sinut,niin kuin hän surmasi heidät!»Mutta omia palvelijoitani olen kutsuva uusilla nimillä.
16. Joka pyytää itselleen siunausta tässä maassa,on saava siunauksen oikean Jumalan nimessä,ja joka vannoo tässä maassa,on vannova oikean Jumalan nimeen.Ja kaikki menneet murheet on unohdettu,niitä ei enää missään näy.
17. Katso, minä luon uuden taivaanja uuden maan.Menneitä ei enää muistella,ne eivät nouse mieleen.
18. Ei, vaan te saatte iloita ja riemuita aina ja ikuisestisiitä, mitä minä luon.Katso, ilon kaupungiksi minä luon Jerusalemin,teen riemuitsevaksi sen kansan.
19. Ja minä riemuitsen Jerusalemista,iloitsen kansastani.Ei siellä enää kuulu itkun ääntä,ei valitusta,
20. eivät vastasyntyneet siellä enää kuole, ei yksikään,ei kuole vanhus, ennen kuin on elänyt päivänsä täyteen.Joka kuolee satavuotiaana, kuolee nuorena,jonka vuodet jäävät alle sadan,häntä surkutellaan.
21. He rakentavat taloja ja saavat asua niissä,he istuttavat viinitarhoja ja nauttivat itse niiden hedelmän,