13. Kuinka olet voinut unohtaa Herran, joka sinut loi,joka levitti auki taivaanja laski maan perustukset?Kuinka olet voinut pelätä aina ja kaiken päiväävainoojasi vihaa,kun hän yritti tuhota sinut?Missä on nyt vainoojasi vimma?
14. Pian vapautetaan kahleistaankumaraan kangistunut vanki.Ei hän kuole vankikuoppaan,eikä hänen enää tarvitse nälkää nähdä.
15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi,minä nostatin meren pauhuun,minun nimeni on Herra Sebaot.
16. Minä olen pannut sanani sinun suuhusija kätkenyt sinut kätteni suojaan.Minä, joka levitin auki taivaanja laskin maan perustukset,minä sanon Siionille: »Sinä olet minun kansani.»
17. Hereille, nyt hereille,jalkeille, Jerusalem!Sinä olet juonut Herran kädestähänen vihansa maljan.Pikarin, joka sai jalkasi horjumaan,olet tyhjentänyt viimeiseen pisaraan.
18. Et ole saanut taluttajaalastesi joukosta, jotka olet synnyttänyt.Niiden joukosta, jotka olet kasvattanut,ei kukaan tarttunut käteesi.
19. Kaksittain ovat sinua kohdanneet– kukapa sinua säälisi –tuho ja turmio, nälkä ja miekka– kukapa sinua lohduttaisi!