1. Ystävästäni minä tahdon laulaa,laulun rakkaasta ystävästänija hänen viinitarhastaan.Ystävälläni oli viinitarhahedelmällisellä rinnemaalla.
2. Hän muokkasi sen, perkasi puhtaaksi kivistäja istutti sinne jaloa viiniköynnöstä,hän rakensi sen keskelle vartiotorninja louhi kallioon viinikuurnan.Hän odotti makeiden rypäleiden satoa,mutta tarha kasvoi villimarjoja.
3. Ja nyt, Jerusalemin asukkaatja Juudan miehet,ratkaiskaa minun ja viinitarhani asia!
4. Mitä pitäisi vielä tehdä viinitarhalleni?Mitä jäi tekemättä?Minä odotin siltä rypäleitä,miksi se kasvoi villimarjoja?
5. Nyt kerron teille,mitä teen viinitarhalleni.Minä revin aidan sen ympäriltä,ja se jää eläinten laitumeksi,minä hajotan sen muurin,ja se jää kaikkien tallattavaksi.
6. Minä jätän tarhani hylkymaaksi.Sitä ei enää kitketä, ei karsita,siihen nousee ohdaketta ja orjantappuraa.Minä kiellän pilviä sille vettä satamasta.
7. Herran Sebaotin viinitarhaon Israelin kansaja Juudan heimo se köynnös,josta hän iloitsi.Hän odotti oikeuden valtaa,mutta kaikki oli mielivaltaa,hän tahtoi vanhurskasta hallitusta,mutta kuuli vain katkeraa valitusta.
8. Voi niitä, jotka liittävät talon taloonja yhdistävät pellon peltoon,kunnes koko maa on yksin heidäneikä kukaan muu mahdu elämään siellä.
9. Omin korvin olen kuullut Herran Sebaotin sanan:– Näette vielä, että autius saapuu moneen taloon,suuret ja kauniit tilat jäävät asujaa vaille.
10. Kymmenen auranalan tarha tuottaa vain yhden tynnyrin viiniä,ja kymmenen mittaa siementä antaa vain yhden mitan satoa.
11. Voi niitä, jotka jo ani varhainlähtevät etsimään päihdyttävää juomaa,niitä, jotka viinistä hehkuvinavalvovat yömyöhään!
12. Heidän ilonaan ovat harput ja lyyrat, rummut ja huilut,viini virtaa heidän pidoissaan.Herran tekoja he eivät huomaa,eivät näe hänen kättensä töitä.
13. Sen tähden minun kansani viedään pois maastaan,ennen kuin kukaan arvaakaan.Sen ylhäiset kuolevat nälkäänja köyhä kansa nääntyy janoon.
14. Ja niin tuoni on levittänyt kitansaja avannut kurkkunsa ammolleen.Sinne uppoavat niin ylhäiset kuin alhaiset,remuava joukko ja juhlien humu.
15. Ihminen joutuu nöyrtymään,miehen on pakko kumartua,ja ylpeät silmät painuvat maahan.
16. Mutta Herra Sebaot on ylhäinen, hän jakaa oikeutta,pyhän Jumalan pyhyys näkyy hänen oikeista tuomioistaan.