16. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt,ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.
17. Jo rientävät sinun rakentajasi tänne,sinun repijäsi ja raastajasi pakenevat pois.
18. Katsahda ympärillesi, Siion, niin näet:he kokoontuvat yhteen,he tulevat luoksesi kaikki!Niin totta kuin elän– näin sanoo Herra –sinä saat pukea heidät yllesi kuin korun,kuin morsian saat kietoa heidät käädyiksesi.
19. Sinun talosi olivat raunioina ja peltosi autioina,koko maasi oli hävitetty.Nyt se tulee asukkailleen ahtaaksi!Sinun ahnaat raastajasi kaikkoavat.
20. Lapsesi luulit jo menettäneesi,mutta saat vielä kuulla, kuinka he sanovat toisilleen:»Täällä on ahdasta,siirry vähän, että minäkin mahdun asumaan.»
21. Silloin sinä kysyt mielessäsi:»Kuka on nämä minulle synnyttänyt?Minähän olin lapseni menettänyt ja hedelmätön,karkotettu ja syrjään sysätty.Kuka on nämä minulle kasvattanut?Minähän jäin yksin, hylätyksi –mistä nämä ovat tulleet?»
22. Näin sanoo Herra, minun Jumalani:– Minä kohotan käteni, kutsun kansojaja nostan merkiksi viirini.Sylissään he tuovat poikasija olallaan kantavat tyttäresi.
23. Kuninkaista tulee sinun lastesi hoitajiaja ruhtinattarista heidän imettäjiään.He heittäytyvät kasvoilleen maahan sinun eteesija nuolevat tomun sinun jaloistasi.Niin sinä opit tietämään, että minä olen Herra:ne, jotka minua odottavat, eivät joudu häpeään.
24. Voiko joku riistää sankarilta hänen saaliinsa,voiko vanki paeta valtiaan käsistä?