1. Alas tomuun, neitsyt,tytär Babylon!Istu maahan, Kaldean tytär,siinä on nyt valtaistuimesi!Ei sinua enää mainita hienoksi ja hehkeäksi.
2. Tartu jauhinkiviin! Jauha!Huntusi riisu,helmuksesi kohota,sääresi paljastaja kahlaa virtojen poikki!
3. Sinun häpysi paljastuu,häpeäsi on kaikkien nähtävissä.Kun minä käyn kostamaan,ei kukaan voi minua estää,
4. sanoo meidän lunastajamme.Hänen nimensä on Herra Sebaot,Israelin Pyhä.
5. Väisty pimentoon, istu ääneti,Kaldean tytär.Ei sinua enää kutsutavaltakuntien valtiattareksi.
6. Kun minä vihastuin omaan kansaani,minä annoin oman maanisinun häväistäväksesi, Babylon.Mutta sinä olit armoton kansaani kohtaan.Vanhustakin sinä rasititraskaimmalla ikeellä.
7. Sinä sanoit: »Aina ja iätiminä olen valtiatar.»Muuta et päästänyt mieleesi,kaiken loppua et ajatellut.
8. Ja nyt kuuntele, sinä nautiskelija,sinä joka elät turvattunaja sanot mielessäsi: »Vain minä! Kukaan ei ole vertaiseni.Minä en koskaan jää leskeksi,koskaan en menetä lapsiani!»
9. Mutta tämä tulee osaksesi, tämä kaikki,äkkiä, yhtenä ja samana päivänä:lasten kuolema ja leskeys.Koko voimallaan ne kohtaavat sinuahuolimatta taikojesi runsaudestaja monien loitsujesi voimasta.
10. Sinä teit kaikessa rauhassa pahaaja ajattelit: »Ei minua kukaan näe.»Sinun viisautesi ja taitosiharhauttivat sinut,niin että sanoit: »Vain minä, kukaan ei ole vertaiseni!»
11. Mutta nyt sinä saat pahuutesi palkan,sitä et osaa manata pois.Onnettomuus kaatuu sinun päällesi,etkä pysty torjumaan sitä.Ja äkkiarvaamatta vyöryy ylitsesi perikato,jota et osannut odottaa.
12. Astu toki esiin loitsuinesija runsaine taikoinesi!Niiden parissahan olet puuhaillut nuoruudestasi saakka– ehkäpä voit saada avun,ehkä pelotat pahan pois!
13. Olethan uuvuksiin asti harjoittanut taikojasi.Astukoot siis esiin sinua puolustamaannuo taivaan jaottelijat ja tähtien tähyäjät,jotka aina uuden kuun tullenilmoittavat, mikä sinua odottaa!
14. Katso, he ovat kuin olkia,tuli polttaa heidät,he eivät voi pelastaa edes itseäänsen liekistä.Ei se ole hiillos, jonka luona lämmitellään,ei valkea, jonka äärellä istuskellaan.
15. Noin käy kumppaniesi, joiden kanssa olet ahkeroinuthamasta nuoruudestasi saakka.He hoipertelevat kuka minnekin– kukaan ei sinua pelasta.