4. Kuka on tämän tehnyt, kuka saanut aikaan?Hän, joka alusta alkaen on kutsunut sukupolvet elämään.Minä, Herra, olen ensimmäinen,ja viimeistenkin keskellä olen sama.
5. Kaukaiset rannat ovat nähneet tämän, ne pelkäävät,maa vapisee äärestä ääreen.»Ne lähestyvät, ne tulevat tänne!»
8. Sinä, palvelijani Israel,Jaakob, sinä jonka olen valinnut,sinä, ystäväni Abrahamin siemen,
9. sinä, jonka käteen minä tartuin,jonka minä toin maan ääristäja kutsuin kaukaisimmista kolkista,jolle minä sanoin: »Sinä olet palvelijani,minä olen sinut valinnut, en sinua väheksynyt»
10. – älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!Älä arkana pälyile ympärillesi– minä olen sinun Jumalasi.Minä vahvistan sinua, minä autan sinua,minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.
11. Häpeään, pahasti häpeään joutuvatkaikki, jotka vihaavat sinua.Ne, jotka sinua syyttävät,tuhoutuvat, häviävät olemattomiin.
12. Hakemallakaan et heitä enää löydä,niitä, jotka taistelivat sinua vastaan.Tyhjiin katoavat, olemattomiinne, jotka sotivat sinua vastaan.
13. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi,tartun sinun oikeaan käteesija sanon sinulle: »Älä pelkää,minä autan sinua.»
14. Älä pelkää, Jaakob, sinä maan mato,sinä Israelin vähäinen väki!– Minä autan sinua, sanoo Herra,sinut lunastaa Israelin Pyhä.
15. Katso, sinusta tulee minun puimarekeni,rajusti hiertävä, moniteräinen.Sinä puit vuoria, rouhit niitä,jauhat kukkulat akanoiksi,
16. sinä viskaat ne ilmaan, tuuli kantaa ne pois,myrskytuuli ne hajottaa.Mutta sinä, sinä iloitset Herrasta,Israelin Pyhä on sinun ylpeytesi.
17. Köyhät ja kurjat etsivät vettä, mutta sitä ei ole,heidän kielensä on janosta kuivettunut.Minä, Herra, kuulen heitä,minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.